OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Välimereen lennähtänyt lehvä – Kypros

Vaikka matkasta Kyprokselle on jo lähes pari kuukautta aikaa, on joulukuisina välipäivinä hyvä palautella mieleen Välimeren aurinko, lämpö ja leppoisuus. Tänä vuonna alkavan talven pimeyttä tainnutettiin Kyproksella.

Etelä

Varsinainen kohteemme Kyproksella oli tämän vuoden kulttuuripääkaupunki Pafos, joka sijaitsee saaren luoteisosassa. Pafos itsessään oli melko tyypillinen välimerellinen lomakohde, josta löytyi sopivasti kaikkea – siitäkin huolimatta, että varsinainen turistisesonki oli jo ohi. Sesongin aikana tämä kohde olisi itselleni ehdoton no no, mutta nyt oli sopivan väljää ja rauhallista. Pafoksesta päällimmäisenä jäi mieleen hyvä ruoka, kaunis luonto ja toimiva julkinen liikenne. Ihan hyvät elementit lomalle!

Kulinaristille Pafos ei ole lainkaan hassumpi paikka, sillä kyproslaisessa keittiössä yhdistyy sekä välimerelliset, kreikkalaiset maut Lähi-idän ruokaperinteisiin. Pafoksen parhaisiin puoliin kuuluu myös näppärä julkinen liikenne, jonka turvin lähialueisiin on helppo tutustua linja-autolla matkustaen. Itse kävimme muun muassa puolipäiväreissun Afroditen kivellä, joka on tarun mukaan Afroditen syntymäpaikka. Tarua vai totta, siitäkin huolimatta Afroditen kivellä oli upea uimaranta, jossa viihtyi helposti puolipäivää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAMaittavan ruoan, toimivan julkisen liikenteen ja upean luonnon lisäksi voisin nostaa esille Ylä-Pafoksen. Pafoksen kaupungin turistikeskittymä sijaitsee rantaviivan tuntumassa, mutta vähän ylempänä rinteestä löytyy paikallisten suosima Ylä-Pafos. Ylä-Pafokselta löytyy lisää kauppoja, ravintoloita ja lisäksi paljon upeita muraaleja. OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPafos on yksi vuoden 2017 kulttuuripääkaupungeista. Tämä näkyi katukuvassa varsin maltillisesti, sillä juhlavuoteen liittyviä tapahtumia ja toimintoja oli maltillisesti. Toivotaan kuitenkin, että kaupungin kulttuurielämä saa juhlavuodesta hieman lisäpontta. 
  OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pohjoinen 

Syyslomakohdetta miettiessä päädyimme valitsemaan Kyproksen ensinnäkin siksi, että sää on marraskuun alkupuolella vielä mitä todennäköisemmin lämmin ja aurinkoinen. Näin olikin, sillä saimme nautiskella lähes 25 asteen päivälämpötiloista.

Kypros valikoitui matkakohteeksi myös siksi, että halusimme nähdä Kyproksen pohjoisosan eli turkkilaisen tasavallan. Pohjoisosassa sijaitsevaan Famagustaan suuntasimme Ruslan Travelin päivän kestäneellä kansainvälisellä retkellä, jolla opastus oli rinnakkain sekä englanniksi että venäjäksi. Hinta oli kohtuullinen, opastus kohtalainen ja järjestelyt toimivat hyvin. Ehkä näin jälkikäteen mietittynä olisi voinut enemmänkin kartoittaa eri retkenjärjestäjiä, mutta ihan ok tämäkin oli.

Matkaan lähdettiin anivarhain ja matkalla kohti pohjoista oppaat kertoivat Kyproksen historiasta aina antiikin ajoista nykypäivään. Kyproksen historia on värikäs aina viimeisimpään puolivuosisataan saakka: Turkki miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974, minkä jälkeen Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta on myös julistautunut itsenäiseksi.  Tähän päivään mennessä Pohjois-Kyproksen itsenäisyyden on tunnustanut ainoastaan Turkki.

Tämä Kyproksen kahtiajakautuminen näkyi matkareitin varrella. Kohti Pohjois-Kyprosta matkustimme läpi YK:n Green line -puskurivyöhykkeen ja brittien tukikohdan läpi tarkastuspisteelle, jossa oli passien tarkastus. Tässä vaiheessa matkaa jouduttiin jättämään pari brittituristia kyydistä pois, sillä heillä ei ollut passeja mukana.

Lähihistoriaa oppaamme avasi lähinnä Kyproksen kreikkalaisten näkökulmasta – mutta näin hän toimi ainoastaan eteläisen Kyproksen puolella ollessamme. Check pointilta saimme nimittäin bussiin mukaan Pohjois-Kyprosta edustaneen ”escortin” ja hänen kuullen opas ei voinut käyttää samoja sanavalintoja kuin eteläisen Kyproksen puolella. Mielenkiintoista oli myös se, ettei brittien roolista Kyproksen lähihistoriassa puhuttu juurikaan mitään.

Siitäkin huolimatta, että Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta sijaitsee Kyproksen tasavallan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä, tuntui rajaa ylittäessä siltä, kuin olisi astunut toiseen valtioon. Rajan ylittämisen myötä oppaan puhetavan lisäksi vaihtui myös kieli, valuutta ja kulttuuri.

Pohjois-Kyproksella kohteenamme oli Famagustan kaupunki, joka sijaitsee Kyproksen itärannikolla. Famagustassa vierailimme Salamiksen antiikinaikaisessa roomalaisessa kaupungissa ja St Barnabyn luostarissa, mutta kaikesta mielenkiintoisin oli varsinainen kaupunginkeskusta sekä sen läheisyydessä sijaitseva ”kummituskaupunginosa” Varosha.  Ennen Pohjois-Kyproksen valloitusta Famagustan kaupunki oli ollut hyvin suosittu ja kukoistava rantalomakohde. Kaikki muuttui vuoden 1974 myötä ja tästä vuodesta alkaen Varoshan kaupunginosa on ollut kielletty, suljettu ja aidattu alue. Käytännössä elämä on pysähtynyt tällä alueella. Tätä pysähtyneisyyttä saimme katsoa liikkuvasta linja-autosta käsin. Alueella oli kuvauskielto. Miksi näin? En tiedä.

Itse Famagustan keskusta oli varsin sympaattinen basaareineen ja ihanine kahviloineen. Kaupungin ykköskahvila on ehdottomasti Petek.


OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kyprosta kutsutaan Välimereen lennähtäneeksi kullanvihreäksi lehväksi. Vaikka tämä lehti on repeytynyt kahtia, tarjoaa se matkailijalle paljon nähtävää, koettavaa ja ennen kaikkea myös pohdittavaa.

 

Kuinka me matkustimme 

Vaikka omatoimimatkat ovatkin suosikkejamme, suuntasimme Kyprokselle hyvin poikkeuksellisesti lomalennolla. Ja hyvin poikkeuksellisella lomalennolla. Ensinnäkin Pafokselle lennettiin Lappeenrannasta, missä lentoaseman kantokyky on tämän kokoiselle lomalennolle nippanappa riittävä. Kotiinpaluuta ei varmasti helpottanut se, etteivät kaikki sopineet passintarkastusjonossa sisälle asti, vaan joutuivat jonottamaan kiitoradalla räntäsateessa…

Poikkeuksellinen oli myös varsinainen lento – siitä kiitos lennon persoonalliselle kapteenille. Kapteeni kertoi varsin runsassanaisesti kaikki mahdolliset perustiedot lentämisestä, kyseisestä lentokoneesta, edustamansa yhtiön kalustosta ja hänen omasta urasta. Lennon aikana matkustajille selvisi muun muassa seuraavat asiat: miksi lentokone pysyy ilmassa, mitkä ovat kyseisen lentokoneen strategiset mitat, missä ruumassa matkatavarat ovat, mitä muissa ruumissa on, mitä varaosia koneesta löytyy, itä varaosilla tarvittaessa tehdään ja hiilijalanjälki. Eikä tässä vielä kaikki! Lentokapteeni järjesti matkustajille myös pienen visan. Servetteihin kirjoittaen vastailimme lentokapteenin kysymyksiin (jep, tottakai osallistuin :). Vastaukset saatuaan lentokapteeni kuulutti myös, että tietty matkustaja oli varmaankin ymmärtänyt kysymyksen väärin ja hän saa halutessaan toimittaa uuden vastauksen. Eikä tässäkään vielä kaikki! Lentokapteenille oli myös mahdollista toimittaa kansanradion hengessä lentomatkustamiseen liittyviä kysymyksiä. Henkilökunta sitten kuljetti näitä viestejä ohjaamoon, josta kapteeni kohta monisanaisesti vastasi. Yleisökysymyksen myötä selvisi muun muassa se, kuinka ihmisten paino arvioidaan lentomatkustaessa.

Sattumaa tai ei, paluulennolla oli myös lentoyhtiön sisäinen tarkastaja mukana. Paluumatkalla ei sitten ollutkaan kisoja eikä kysymysleikkejä.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>