OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hoxhan pyramidi ja seitsemän muuta Tiranan ihmettä

”Eikö se ole vaarallinen maa?”, totesi äitini, kun kerroin lähtevämme pääsiäiseksi Albaniaan. Ei äiti, Albania ei ole vaarallinen, vaan kiehtova, kulttuuriltaan ja historialtaan rikas kohde, jossa ainakin me viihdyimme hyvin. Tämä oli toinen kertamme Albaniassa, sillä syksyllä 2016 kävimme Sarandassa yhden yön reissun Korfun saarelta käsin. Yhden yön reissun myötä heräsi uteliaisuus tätä entistä sosialistista maata kohtaan, joten pääsiäisenä päätimmekin suunnata kohti maan pääkaupunkia.

1. Hoxhan ja historian havinaa

Albaniasta ei voi puhua mainitsematta Enver Hoxhaa, maan kommunistista johtajaa, joka oli vallassa vuodesta 1944 vuoteen 1985. Tänä sosialismin aikakautena Albania eristäytyi muusta maailmasta lähes täysin, kunnes se vuonna 1991 viimeisenä eurooppalaisena maana luopui kommunismista. Eristäytymistä tapahtui myös maan sisällä. Saranda oli kommunismin aikana suljettu kaupunki, joka oli tarkoitettu ainoastaan puoluejohdon huvitteluun. Myös pääkaupungissa sijaitseva Blokun kaupunginosa oli pitkään suljettu. Nyt tämä suljettu kaupunginosa on täyttynyt kahviloista ja ravintoloista, trendikkäistä italialaisen muodin myymälöistä sekä huokeammista ”krääsäkaupoista”. Hoxhan silloinen villakin oli edelleen paikallaan, joskin aidattuna ja autioituneena.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Aitojen takana Hoxhan villa

Hoxhan aikakauden voi aistia, vaikka yksinvaltiaan valtakaudesta onkin jo yli kolme vuosikymmentä aikaa. Keskeisiä nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Hoxhan tyttären ja tämän puolison suunnittelema kulttuurikeskus Piramida. Paikan käyttötarkoitus on muuttunut vuosien edetessä ja nyt sen takapihalta paljastui Big Brother –tuotantoyhtiön kalustoa. Siellä missä aiemmin oli kommunismin aikaista salakuuntelua, kuvataan nyt materiaalia Iso Veljelle salaamatta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Piramida
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Iso Veli valvoo myös puistossa ja hädän yllättäessä saatat löytää itsesi YouTubesta. :)

 

2. Maanalaiset bunkkerit 

Albaniassa on arviolta vajaa miljoona Enver Hoxhan aikakaudella rakennettua bunkkeria. Osa näistä bunkkereista on tuhottu ja osa otettu uusiokäyttöön. Tiranassa keskeisimpiä bunkkereita on otettu kulttuuris-historiallisen BunkArt -projektin käyttöön. BunkArt 1 ja BunkArt 2 -näyttelyissä esitellään kommunismin aikaista salakuuntelua ja muita sosialistisen valtion kiemuroita.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vierailimme itse uudemmassa BunkArt –museossa numero 2. Tämä museo on rakennettu aivan kaupungin ytimessä sijaitseviin maanalaisiin bunkkereihin, joissa esitellään Albanian sisäministeriön ja erityisesti silloisen salaisen poliisin, Sigurimin, toimia. Näissä maanalaisissa bunkkereissa selvisi muun muassa se, kuinka kommunismin aikaan maahantulleilta henkilöiltä oli leikattu parta pois. Maahan ei myöskään saanut tulla mini- tai maksihameessa. Esillä oli myös täkkiä muistuttanut koirankouluttajan takki. Tämä takki päällään koirankouluttaja oli opettanut koiria hyökkäämään maastapoistumista yrittäneiden loikkareiden kimppuun. Kovin oli repaleinen takki…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kokonaisuudessaan BunkArt 2 oli paikka, jossa teki mieli liikkua propagandamusiikin soidessa nopeasti eteenpäin, vaikka mielenkiintoista historiallista tietoa olikin paljon tarjolla. Huokaisin kyllä varsin syvään helpotuksesta maan pinnalle päästyäni.

3. No problem!

Kasvavasta turismista huolimatta albanialaisten englannin kielen taso on vielä auttavalla tasolla. Yhteisymmärrys kuitenkin syntyi useimmissa tilanteissa, vaikka yhteistä kieltä ei ollutkaan. ”No problem”, näin meille todettiin useammassa tilanteessa.

Taksiin istuessa laitoimme turvavyöt kiinni, johon taksikuski totesi naureskellen: ”No problem”.

Hotellin kattoterassille mennessä valot oli jo sammutettu ja musiikki hiljentynyt. Kysyessämme hotellinjohtajalta, onko baari vielä auki, meidät vinkattiin sisälle ja todettiin ”No problem”. (Samainen hotellinjohtaja tiedusteli myös, miten heidän omaa hinnastoaan tulkitaan.)

Viimeisenä aamuna hotellin respassa kerrottiin, ettei maksu onnistukaan pankki- tai luottokortilla. ”No problem” ja taksilla läheisemmälle pankkiautomaatille käteistä nostamaan. ”No problem”, totesi taksikuskikin kaartaessaan ylimääräisen lenkin kaupungille.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paluumatkalla Tiranan lentokentältä ostin lentomatkaa varten luettavaksi muukalaisvihaajan oppaan Albaniaan (Xenophobe’s Guide to the Albanians). Tässä oppaassa sitten todettiin näin: ”When albanian person actually says ´No problem`, this is when you really need to worry. Kun albanialainen toteaa, ettei ongelmaa ole, sellainen todellakin on. Oli niin tai näin, tulkitsin tilanteet albanialaisten hyväntahtoisuuden ja ystävällisyyden osoitukseksi. Samaisesta oppaasta myös selvisi, että turvavyön kiinnilaittaminen taksissa on epäluottamuslause kuljettajalle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

4. Aukio sulle, aukio mulle  

Tirana on kompaktin kokoinen kaupunki, jonka keskeiset nähtävyydet ovat kävelyetäisyydellä toisistaan. Kaupungin ytimen muodostaa Skandenbegin aukio, jonka ympäriltä löytyvät kaupungin keskeisimmät nähtävyydet, kuten esimerkiksi Ethem Bayn moskeija ja kansallishistoriallinen museo. Molemmat edellä mainituista kohteista jäivät tutustumatta sisältä, sillä ensimmäiseen meitä ei päästetty kesken rukoushetken ja jälkimmäinen oli suljettu pääsiäisen vuoksi. Itse asiassa koko Skanderbegin aukio on tällä hetkellä rakennustyömaana, kun kaupungin keskipisteelle tehdään kasvojenkohotusta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Ulkonäkö voi pettää. Skanderbegin aukion laidalta löytyy mainio Adrion-kirjakauppa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA
Hoxhaakin tunnetumpi albanialaissyntyinen henkilö lienee Äiti Teresa. Myös Äiti Teresalla on kaupungissa oma aukionsa, mutta… no, se on todellakin vain aukio.  Äiti Teresan aukiolta kannattaakin suunnata läheiselle tekojärvelle ja sitä ympäröivälle suurelle puistoalueelle. Tirana oli, vähän yllättäenkin, hyvin vihreä ja vehreä kaupunki. Ja puhdas!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Äiti Teresan aukio

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

5. Hyppysellinen anista ja oreganoa  

Ei ole lomaa ilman hyvää ruokaa. Albanialainen keittiö, kuten koko kaupunki, on saanut vaikutteita erityisesti Italiasta ja Turkista. Albanialaisella lautasella Välimeri kohtaa Aasian maut. Tykkäsin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ravintolavinkkinä annettakoon Ravintola Era, jolla on Tiranassa kaksi eri ravintolaa. Era tarjoaa perinteistä välimeren ruokaa, mutta myös mahdollisuuden kokeilla albanialaisia perinneherkkuja. Kanssamatkustaja maistoi muun muassa Fergesiä ja totesi sen maistuneen karjalanpaistilta tomaatti-juustokastikkeessa. Hyvin tyypillisiä albanialaisia ruokia ovat myös erilaiset kasvispiiraat, kuten ylipäätään kasvisruoat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Uudistettu tori – New Bazaar

 

6. Mount Dajti

Ehdoton vierailukohde Tiranassa on kaupungin laitamilla sijaitseva Mount Dajtin vuori, jonne pääsee joko kiemurtelevaa vuoristotietä pitkin tai vaihtoehtoisesti itävaltalaisten rakentamaa Dajti Express – köysirataa pitkin. Valitsimme jälkimmäisen vaihtoehdon, mitä ehdimme korkeanpaikankammoisina 15 minuuttia kestäneen matkan aikana useampaan otteeseen katua. Tunnustan, olin loppumatkan silmät kiinni. Ylhäällä vuorella silmät kannatti kuitenkin aukaista, sillä näkymät oli upeat.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 7. DURRRSI, DURRSI, DURRSI! 

Kun Tiranan keskeiset nähtävyydet oli nähty, päätimme lähteä tutustumaan myös läheiseen Durresin rantakaupunkiin. Pikagooglettelun jälkeen huomasimme, että bussin pitäisi lähteä hotellimme vastapäiseltä pysäkiltä. Bussipysäkkiä lähestyessä alkoi jo kuulua huutoa ”Durrsi, Durrsi, Durrsi” ja kysyvä katse kääntyi kohti meitä. Nyökkäsimme, jolloin meitä pyydettiin seuraamaan tätä huutelevaa miestä. Mies johdatteli meidät ränsistyneelle takapihalle tila-autoon eli paikallisittain furgoniin. Tässä kohtaa meinasin itse pakittaa, mutta Kanssamatkustaja onneksi oli paremmin kartalla, että näin tämä matkustaminen vain Albaniassa toimii.

Itse matka Tiranasta Durresiin kestää noin puoli tuntia, mutta sitäkin enemmän meni aikaa siihen, kun odotimme auton täyttyvän. Ja Albaniassahan tämä auton täyteen tuleminen tarkoittaa, että väkeä istuu tiiviiden penkkirivien lisäksi myös esimerkiksi taittojakkaroilla penkkien välissä. Osa myös seisoi. Kun auto oli täysi (eli ylitäysi), startattiin kohti Durresia. Matkan aikana apukuski rahasti matkasta 150 lekeä eli reilun euron sekä tarkkaili haukan katseella, olisiko moottoritien varrella uusia kyyditettäviä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vaikka julkisella liikenteellä ei aina ole aikatauluja eikä asemia, tuntui matkustaminen lutviutuvan varsin mainiosti. Albanialaisille on laajemminkin tyypillistä se, ettei asioita suunnitella etukäteen. Albanialainen saattaa hyvinkin hypätä furgonin kyytiin ihan vain siksi, kun kyyti nyt sattuu juuri tällä hetkellä olemaan tarjolla.

Myös taksilla matkustaminen on huokeaa ja takseja tuntui olevan saatavilla lähes jokaisesta korttelista. Robert de Niron näköiset taksikuskit veivät turvallisesti perille ja maksu tapahtui mittarin mukaan. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAItse Durres kaupunkina ei sykähdyttänyt. Rantalomakohteena se on varmasti ihan ok, mutta oma valintani kohdistuisi kuitenkin Durresin sijasta Sarandaan. Kannattaa Durresissa kuitenkin käydä ihan tuon furgon-kokemuksen vuoksi. Toki samalla myös näkee maaseudun maisemia, jossa yleisin näky on keskeneräiset, suuret talot. Albaniassa on tapana rakentaa kerros kerraltaan sitä mukaa, kun rahaa rakentamiseen ansaitaan.


Näin me matkustimme

Albaniaan ei vielä tällä hetkellä ole suoria lentoja Suomesta, joten Albaniaan halajavia kiinnostanee myös tarkemmat tiedot matkareitistä. Lensimme Albaniaan Turkish Airlinesin päivälennoilla Istanbulin kautta. Turkkilainen lensi ajallaan, tasaisesti ja tarjolla oli niin hyvää ruokaa kuin uutuusleffojakin. Istanbulin kenttä voi olla tukala ja hektinen, mutta sen muutaman tunnin vaihdon kyllä kestää, kun pitää määränpään mielessä.

Olimme Tiranassa kolme päivää ja neljä yötä. Yksikin päivä riittää, sillä siinä ajassa ehtii tutustua kaupungin keskeisimpiin nähtävyyksiin. Toisen päivän aikana ehtii käydä myös Durresissa ja kolmantena päivänä viettää aikaa albanialaisittain eli viipymättä kahvitellen (”busy doing nothing”). Kahvi on muuten todella hyvää.

Pääsiäinen ajankohtana oli oikein oivallinen (lukuunottamatta sitä, että missattiin pääsy kansallis-historialliseen museoon). Pääsiäisenvietto oli kaupungissa varsin hillittyä, joskin kaupungin moskeijat oli pääsiäispäivänä miehitetty nopean toiminnan joukoilla, poliiseilla ja vartijoilla. Valitettavasti tämä näky ei ainakaan lisännyt omaa turvallisuuden tunnettani, vaikka näin kai tarkoitus olikin.

Tiranassa kevät oli jo pitkällä eli vastasi hyvinkin Suomen kesää. Näinä aikoina Tiranassa voi olla hyvin sateista, mutta meillähän kävi säkä ja vettä alkoi satamaan vasta viimeisenä iltana. Tämä sateinen sää toki helpotti kotiinlähdön tuskaa.

Tiranassa majoituimme Dilo-nimiseen hotelliin, joka sijaitsee kaupungin luoteisosassa. Hotelli sijaitsi sopivan kävelymatkan päässä keskustasta ja oli muutenkin kaikin puolin siisti ja mukava. Aamiaiset ja iltahömpsyt hotellin kattoterassilla tekivät ihmiselle hyvää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>